Sanomalehtien Liitto 1908–



2012

Tilattaville sanomalehdille 9 prosentin arvonlisävero.
2011

Vuoden tärkein edunvalvonta-asia oli sanomalehtien tilausten nollaverokannan puolustaminen. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lehtitilausten arvonlisäverosta marraskuussa.
Jukka Holmberg liittojohtajaksi.
2010

Liiton strategia uudistetaan. Strategia asettaa liiton tärkeimmiksi tehtäviksi sanomalehtien mielikuvan kirkastamisen, alan elinvoimaisuuden ja kasvumahdollisuuksien varmistamisen sekä uusien lukija- ja käyttäjäsuhteiden rakentamisen.
Håkan Gabrielsson palaa liiton vetäjäksi.
2009

VKL:n johdolla käynnistetään eReading-hanke, jossa lehtitalot ja tutkimuslaitokset yhdessä miettivät sisältö- ja sovellusratkaisuja lukulaitteille.
2008

Uusi strategia otetaan käyttöön. Liiton tärkeimmät tehtävät: sanomalehtien yleisen houkuttelevuuden vahvistaminen, sanomalehdistön edunvalvonta sekä jäsenpalvelut ja toimiminen sanomalehtialalla työskentelevien yhteistyöverkostona.
2007

Sanomalehtien Liiton uusi strategia hyväksytään. Sähköiset palvelut ovat sanomalehdistön merkittävä kasvualue ja normaalisti mukana liiton kaikissa toiminnoissa.
2003

WAN:n Young Reader -konferenssi Helsingissä.
2002

Håkan Gabrielsson Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtajaksi, Kristiina Markkula Sanomalehtien Liiton toiminnasta vastaavaksi johtajaksi.
2000

Veikko Löyttyniemi jää eläkkeelle ja Håkan Gabrielsson aloittaa liiton toimitusjohtajana. Viestinnän Keskusliitto perustetaan.
1999

Perustetaan Suomen Mediatarkastusosuuskunta.
1996

Sanoma Osakeyhtiön ym. omistama yhtiö saa valtakunnallisen neloskanavan ja Suomen Uutisradio ensimmäisen valtakunnallisen mainosradiokanavan.
1995

Sanomalehtien Liitto saa ajetuksi tilausmaksujen nollaverokannan Suomen EU-sopimukseen.
Liitto perustaa sähköisen julkaisemisen jaoston.
Ensimmäinen maailmanlaajuinen Newspaper in Education -kampanja.
1993

Paikallislehtien Liitto yhdistyy Sanomalehtien Liittoon.
Alan liitot muuttavat samaan osoitteeseen Lönnrotinkatu 11:een.
Kaupallinen MTV itsenäistyy ja saa kolmoskanavan.
1992

Sanomalehtien Liitto CAEJ:n (ENPA) täysjäseneksi.
1991

Sanomalehtien Liitto hyväksytään EY-maiden CAEJ-sanomalehtiliiton huomioitsijaksi.
Sanomalehtien levikki yli 4 miljoonaa kappaletta.
Virossa perustetaan suomalaisen mallin mukainen julkisen sanan neuvosto.
1990

Ensimmäinen Viron lehdistön edustaja viiteenkymmeneen vuoteen Sanomalehtien Liiton kokouksessa, yhteistyö vauhdittuu.
1987

Ensimmäiset lehtiyritykset saavat paikallisradioluvan.
FIEJ:n maailmankongressi Helsingissä.
Jyväskylän yliopisto aloittaa journalistiikan opetuksen.
1986

Valtioneuvosto antaa kanavan Oy Kolmostelevisio Ab:lle.
Entiset Sanomalehtien Liiton halituksen jäsenet perustavat Wanhat Lehtikustantajat.
1985

Valtioneuvosto jakaa ensimmäiset paikallisradioiden kokeiluluvat.
Viisitoista sanomalehtiyritystä perustaa Oy Kanava Kolme -yhtiön tavoittelemaan valtakunnallista tv-kanavaa.
1983

Sanomalehtien levikki ylittää 3 miljoonaa kappaletta.
1981

Liiton jäsenlehdet sitoutuvat olemaan julkaisematta ilmaisjakelulehtiä.
Suomessa ilmestyy 26 seitsenpäiväistä sanomalehteä.
Sanomalehtien Liitto vastustaa uusien sähköisten viestimien monopolisoimista.
1980

Sanomalehtien varhaisjakelujärjestelmän (SAVA) kokeilu alkaa.
Kolmiviikkoinen toimittajalakko.
1978

Liitto ostaa huoneiston Kalevankatu 4:stä.
1976

Lehtien varhaisjakelutoimikunta ja SAVA-hanke perustetaan.
1974

Suomen ja Euroopan ensimmäinen toimituksen näyttöpäätejärjestelmä otetaan käyttöön Tyrvään Sanomissa.
Laki yksityisyyden suojasta, Lex Hymy, säädetään.
1972

Veikko Löyttyniemi Sanomalehtien Liiton toimitusjohtajaksi.
Ensimmäinen toimittajalakko.