13.12.2018

Äänestyspäätöksiin tukea sanomalehdistä ja televisiosta – kolmasosa uskoo vaalihäirintään

Tietoa äänestyspäätösten tueksi haetaan sanomalehdistä ja televisiosta – kolmasosa uskoo ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimyksiin kevään vaaleissa

Suomalaiset hakevat ensi vuoden eduskunta- ja europarlamenttivaalien äänestyspäätöksiin selvästi eniten tukea painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja televisiosta, selviää IRO Research Oy:n marras-joulukuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta. Samasta tutkimuksesta käy ilmi, että kolmasosa suomalaisista pitää ulkopuolisen tahon vaikuttamisyrityksiä vaalituloksiin todennäköisenä.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa äänestävistä 67 prosenttia ja europarlamenttivaaleissa äänestävistä 71 prosenttia hakee tietoa äänestyspäätöksensä tueksi painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Vastaavat luvut television osalta ovat 63 ja 69 prosenttia. Muut mediat jäävät molempien vaalien osalta selvästi kärkikaksikon taakse. Lähinnä vain nuorimmat äänestäjät hakevat tietoa myös sosiaalisesta mediasta ja Googlesta.

Tulokset ovat hyvin yhteneviä sen kanssa, että suomalaiset seuraavat sekä kotimaan että Euroopan unionin politiikkaan liittyvää uutisointia juuri sanomalehdistä ja televisiosta.

Kotimaan uutisointi kiinnostaa suomalaisia selvästi enemmän kuin EU-politiikan seuraaminen. Kiinnostus näkyy myös äänestysaikomuksissa. Eduskuntavaaleissa äänestäminen kiinnostaa laajasti, mutta europarlamenttivaaleissa kiinnostus on selvästi vähäisempi. Erityisesti 18–34-vuotiaat ovat varsin epävarmoja äänestämisestään europarlamenttivaaleissa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös kuinka todennäköisenä suomalaiset pitävät sitä, että joku ulkopuolinen, esimerkiksi vieras valtio tai epäjärjestystä lietsova taho, pyrkisi vaikuttamaan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen eduskuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa.

Lähes joka kolmas suomalainen (29 %) pitää todennäköisenä, että joku ulkopuolinen taho pyrkii vaikuttamaan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen eduskuntavaaleissa. Jokseenkin yhtä moni (31 %) uskoo näin tapahtuvan europarlamenttivaaleissa.

Usko ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimyksiin kasvaa selvästi vastaajan iän mukana. Kun vaikutuspyrkimyksiä pitää sekä eduskunta- että europarlamenttivaaleissa todennäköisenä 17 prosenttia 18–24-vuotiaista, niin yli 65-vuotiaista häirintää pitää todennäköisenä jo 38 prosenttia.

”Suomalaiset vaikuttavat olevan tietoisia siitä, että tuleviin vaaleihin saattaa liittyä ulkopuolisten tahojen epäasiallisia vaikutuspyrkimyksiä, sillä vain kuutisen prosenttia suomalaisista ei osannut vastata kysymykseen. Ainakin toistaiseksi lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa ensi vuonna järjestettävissä vaaleissa tällaiset vaikutuspyrkimykset ovat kuitenkin epätodennäköisiä. Kun ilmiö on tiedostettu, uskon äänestäjien olevan valmiita pohtimaan hyvinkin erilaisten viestijöiden tarkoitusperiä ja luotettavuutta myös tulevien vaalien osalta. Tilannetta edesauttaa kotimaisen uutismedian suuri merkitys äänestämiseen valmistauduttaessa. Faktat pysyvät kohdillaan”, toteaa Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Lisätiedot

Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja, Sanomalehtien Liitto, puh. 040 777 7210, sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi