13.11.2018

Kotimaisen median arvostus noussut ennätyslukemiin

Käytännössä kaikki suomalaiset (96 prosenttia) pitävät tärkeänä sitä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta. Osuus on noussut yhdeksän prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta mittauksesta.

Kotimaisen median arvostus on kokonaisuutena ennätyslukemissa. Mielipidekyselyssä 86 prosenttia vastaajista kertoo arvostavansa kotimaisten mediayritysten tuottamia sisältöjä paljon tai erittäin paljon. Osuus on yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisessä mittauksessa vuonna 2016.

Arvostus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä merkittävästi eli 6–15 prosenttiyksikköä. Eniten arvostus on lisääntynyt ikäryhmässä 18–24-vuotiaat. Huomion arvoista on, että Ei osaa sanoa -vastausten osuus on pudonnut viidestä prosentista yhteen prosenttiin, eli suomalaiset ovat entistä varmempia mielipiteestään.

”Tulokset kertovat siitä, että vastuullisen kotimaisen median yhteiskunnallinen merkitys ymmärretään entistä paremmin. Ihmiset ovat joutuneet pohtimaan, mihin voi luottaa, kun verkossa leviää myös harhaanjohtavia ja valheellisia sisältöjä vailla vastuunkantajia. Luottamus on ansaittu ajan mittaan eikä se säily ilman koko alan ja yhteiskunnan päättäväisiä toimia”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg kommentoi.

IROResearch Oy selvitti suomalaisten mielipiteitä sanomalehdistä, aikakauslehdistä, kirjoista ja oppimateriaaleista sekä tv- ja radiotoiminnasta Medialiiton toimeksiannosta. Tulokset julkistettiin media-alan yhteisessä Mediapäivässä Finlandia-talossa Helsingissä.

Vahva tuki nollaverolle ja jakelun uudistamiselle

Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten mielipiteitä mediatuotteiden verotuksesta, lehtien jakelusta sekä alan kilpailutilanteesta.

Suomalaisten enemmistö eli 59 prosenttia vastaajista pitää lehtien ja kirjojen arvonlisäveron laskemista nollaan erittäin tai melko tärkeänä. Lehtitilausten arvonlisävero nousi vuonna 2012 nollasta 9:ään ja sen jälkeen 10:een prosenttiin eli samalle tasolle kuin kirjojen verotus.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat, että lehdet ja muu posti jaetaan heidän talouteensa joka päivä vähintään viitenä päivänä viikossa. Peräti 80 prosenttia vastaajista pitää tätä erittäin tai melko tärkeänä. Tällaista jakelua pitävät tärkeimpänä pienissä kaupungeissa ja maaseudulla asuvat vastaajat.

Medialiitto on ehdottanut jakelun uudistamista siten, että sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjeet ja muu posti jaettaisiin yhdellä kertaa mahdollisimman varhain aamulla. Vastaajista 72 prosenttia pitää tällaista uudistusta erittäin tai melko hyvänä. Erityisesti uudistusta kannattavat pienissä kaupungeissa ja maaseudulla asuvat.

”On hienoa huomata, että suomalaiset kannattavat näin vahvasti media-alan elinvoimaa tukevia uudistuksia, joita toimiala tavoittelee seuraavaan hallitusohjelmaan”, Jukka Holmberg toteaa.

Vastaajilta kysyttiin myös nykyisestä tilanteesta, jossa Googlen ja Facebookin kaltaiset globaalit alustayhtiöt hyödyntävät lehtikustantajien ja uutistoimistojen tuottamia sisältöjä kaupallisesti omissa palveluissaan. Euroopan parlamentin syyskuussa ottaman kannan mukaan teknologiajättien pitää sopia aineiston käyttämisestä kustantajien ja uutistoimistojen kanssa. Kaksi kolmesta vastaajasta (65 prosenttia) on parlamentin kanssa samaa mieltä.

”Ihmiset ymmärtävät, että ammattimainen journalismi ei synny ilmaiseksi. On kohtuullista, että teknojätit, jotka hyödyntävät sisältöjä kaupallisesti, maksavat siitä myös korvausta”, sanoo Medialiiton elinkeinopolitiikan johtaja Satu Kangas.

Tutkimukseen haastateltiin tuhatta suomalaista niin, että otos edustaa luotettavasti 18–79-vuotiasta väestöä. Tiedonkeruu toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta marraskuussa 2018.

Lisätietoja:

Jukka Holmberg
toimitusjohtaja
Medialiitto
p. 040 735 1690
jukka.holmberg@medialiitto.fi

Satu Kangas
johtaja, elinkeinopolitiikka
Medialiitto
p. 050 433 7250
satu.kangas@medialiitto.fi

Vesa Väisänen
asiakkuusjohtaja
IROResearch
p. 050 320 9142
vesa.vaisanen@iro.fi