18.6.2018

Sanomalehdet ja Yle tärkeimmät tiedonlähteet maakunta- ja sote-uudistuksen seuraamisessa

Lähes kaikki suomalaiset ovat kiinnostuneita seuraamaan suunnitteilla olevaa maakunta- ja sote-uudistusta mediasta. Tärkeimpiä tiedonlähteitä ovat painetut sanomalehdet ja Ylen televisiokanavat, ilmenee IROResearch Oy:n toukokuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.

”Sanomalehtien sekä Ylen televisiokanavien merkitys suomalaisille tärkeiden, elämään oleellisesti vaikuttavien asioiden uutisoimisessa on tämänkin tutkimuksen mukaan erittäin selvä. Myös tuki äänestyspäätökseen haetaan näistä tiedonlähteistä”, toteaa Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Tietoa haetaan ensisijaisesti perinteisen uutismedian kanavista

Suomalaisista 57 prosenttia nimeää tärkeimmiksi maakunta- ja sote-uudistuksen tiedonlähteikseen painetut sanomalehdet ja Ylen televisiokanavat. Kolmanneksi tärkeimmiksi sijoittuvat sanomalehtien maksuttomat digitaaliset palvelut (29 %). Seuraavina ovat Ylen radiokanavat, Google, yksityiset/kaupalliset televisiokanavat ja painetut kaupunkilehdet. Valtioneuvoston maakunta- ja soteuudistuksesta kansalaisille uutisoiva Omamaakunta.fi-sivusto on jäänyt varsin tuntemattomaksi, koska sen nimeää tärkeäksi tiedonlähteeksi vain viisi prosenttia vastaajista.

18–34-vuotiaiden tärkeimmät tiedonlähteet maakunta- ja sote-uudistuksen seurannassa ovat sanomalehtien digitaaliset palvelut (47 %). Seuraaviksi sijoittuvat lähes tasaveroisina Google, Ylen televisiokanavat ja painetut sanomalehdet.

Sosiaalisen median palvelut YouTube, Twitter, WhatsApp, LinkedIn, Instagram tai Snapchat (0–2 %) eivät toimi lainkaan tiedonlähteinä uudistuksen seuraamisessa. Facebook sijoittuu 10 prosentillaan tutkimuksessa mukana olleen 23 tiedonlähteen listalla noin puoliväliin.

Joka kymmenes suomalainen ei osaa nimetä itselleen tärkeitä tiedonlähteitä tai ei ole kiinnostunut maakunta- ja soteuudistuksesta. Yli 45-vuotiaista lähes 95 prosenttia seuraa maakunta- ja sote-uudistuksen etenemistä ainakin jostain tietolähteestä, kun taas alle 45-vuotiaista lähes joka viides ei seuraa uutisointia tai ilmoittaa, että aihe ei kiinnosta.

Sanomalehdistä tukea äänestyspäätöksille

Suunnitteilla olevissa maakuntavaaleissa suomalaiset hakisivat äänestyspäätöksensä taustaksi eniten tietoa painetuista sanomalehdistä (52 %). Seuraaviksi eniten äänestystukea haettaisiin Ylen televisiokanavista (43 %), sanomalehtien digitaalisista palveluista (26 %), Googlesta (23 %) ja kaupunkilehdistä (20 %). Sosiaalisen median Twitterin, YouTuben, LinkedInin, Instagramin, WhatsAppin ja Snapchatin saamat 0–2 prosentin tulokset kertovat, että ne eivät toimi äänestyksen tukena.

Tutkimuksessa vain 16 prosenttia ilmoittaa, että ei hakisi äänestyspäätöksen tueksi tietoa mistään näistä tiedonlähteistä tai ei aio äänestää lainkaan maakuntavaaleissa. Tämän tuloksen osalta on syytä ottaa huomioon, että ihmisten äänestysaikeet eri vaaleissa ylikorostuvat selvästi tutkimuspaneeleissa.

Lisätiedot:
Sirpa Kirjonen
Markkinointi- ja tutkimusjohtaja
Sanomalehtien Liitto
sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi
040 777 7210

IROResearch Oy:n toukokuussa tekemässä Suomalaisten tärkeimmät tiedonlähteet maakunta- ja sote-uudistuksessa -tutkimuksessa kysyttiin suomalaisille tärkeimpiä uudistuksen tiedonlähteitä ja mistä tiedotusvälineistä suomalaiset aikovat hakea tietoa maakuntavaaleissa äänestyspäätöksensä taustaksi. IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus toteutettiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin 1000. Tiedonkeruun aika oli 21.–28.5.2018. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,2 %-yksikköä.