11.12.2017

Sanomalehdet yleissivistyksen kannalta tärkein media

Suomalaisten mielestä sanomalehdet ovat yleissivistyksen kannalta tärkein media ja sanomalehdistöllä on merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun, ilmenee IRO Researchin marraskuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tekemästä Yhteisöllistyvä media -tutkimuksesta. Sanomalehdistön vaikutusta yhteiskunnalliseen keskusteluun pitää merkittävänä 86 prosenttia suomalaisista. Neljä viidestä 15–24-vuotiaasta on tätä mieltä ja yli 65-vuotiaista lähes kaikki.

Suomalaisista 83 prosenttia pitää painettuja sanomalehtiä yleissivistyksen kannalta tärkeimpänä mediana. Näin ajattelevien osuus on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Seuraaviksi tärkeimpiä ovat Ylen televisiokanavat (80 %), Ylen radiokanavat (62 %), sanomalehtien digitaaliset palvelut (57 %) ja Ylen digitaaliset palvelut (40 %). Painettujen sanomalehtien ohella tilastollisesti merkittävää kasvua on tapahtunut sekä sanomalehtien että Ylen digitaalisten palveluiden tärkeydessä.

Yleissivistyksen kannalta vähiten merkitystä koettiin olevan Instagramilla (3 %), LinkedInillä (3 %), Twitterillä (4 %), WhatsAppilla (5 %), Facebookilla (9 %) ja YouTubella (12 %). Näiden saamat tulokset ovat samat tai alhaisemmat kuin vuosi sitten.

Lähes kaikki 15 vuotta täyttäneet suomalaiset (95 %) pitävät yleissivistystä tärkeänä asiana suomalaisten hyvinvoinnille. Yleissivistyksen tärkeys nousi vielä tilastollisesti merkitsevästi neljä prosenttiyksikköä vuodessa.

Vastuuttomat mediat lisäävät negatiivisia ilmiöitä

Kolme neljästä suomalaisesta (73 %) arvioi valeuutisten ja valemedian vaikuttavan vahvasti ihmisten mielipiteisiin. Neljä viidestä tunnistaa, että uutispalveluiden välillä on isoja laatueroja. Yhtä moni kokee, että vastuuttomat uutismediat lietsovat ja lisäävät negatiivisia ilmiöitä.

Kun suomalaisia pyydettiin kertomaan omin sanoin, mitkä mediat lietsovat ja lisäävät negatiivisia ilmiöitä, yleinen vastaus oli, että kaikki valheita julkaisevat ja faktoja tarkistamattomat mediat sekä erilaisten ääriliikkeiden julkaisut. Joka neljäs mainitsi MV-lehden. Myös Magneettimedia, Hommaforum ja somessa vaikuttavat Venäjän trollit mainittiin useasti. Yle ja isot sanomalehtibrändit saivat joitakin mainintoja.

Uutistarjonnan yksipuolistuminen heikentää yhteiskuntaa, tieto estää eriarvoistumista

Kolme neljästä (75 %) suomalaisesta kokee yhteiskunnan heikkenevän, jos kotimainen uutistarjonta yksipuolistuu. Vajaa puolet suomalaisista arvioi uutistarjonnan jo yksipuolistuneen viimeisten vuosien aikana ja yhtä moni uskoo, että uutistarjonta tulee edelleen yksipuolistumaan. Erityisesti miehet ja johtavassa asemassa olevat kokevat uutistarjonnan yksipuolistuneen ja arvioivat yksipuolistumisen jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Kolme neljästä suomalaisesta uskoo ihmisten turvattomuuden ja eri syistä johtuvien yhteiskunnassa tapahtuvien vastakkainasettelujen lisääntyvän sekä yhteiskunnan eriarvoistuvan yhä kiihtyvällä tahdilla. Tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen ja useampi kuin joka neljäs 15–34-vuotias kokee olevansa ainakin jossain määrin syrjäytynyt. Tämä tarkoittaa lähes miljoonaa suomalaista.

Suomalaisista lähes kolme neljästä (71 %) on sitä mieltä, että tiedon ja sisällön tasapuolisella ja kattavalla jakelulla on merkittävä rooli eriarvoistumisen estämisessä.

”Elämme aikaa, jossa lähdekriittisyys on mitä tärkein kansalaistaito. Tietoa tarvitaan ja sitä pitää olla monipuolisesti tarjolla, jotta ihmiset uskovat mahdollisuuksiinsa ja pysyvät kiinni yhteiskunnassa. Tiedon saatavilla olo edellyttää, että Suomessa säilyy laaja kotimainen uutistarjonta”, toteaa Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

”Taidokkaasti oikeiden uutisten näköisiksi puetut virheelliset, valheelliset ja vihapuhetta sisältävät jutut pyrkivät hajottamaan yhteiskuntaamme luomalla epävarmuutta ja vihaa ihmisten välille. Faktat tarkistavalla, Journalistin ohjeisiin sitoutuneella sanomalehdistöllä on suomalaisilta selkeä tilaus. Onneksi tutkimuksen mukaan suomalaisilla on varsin hyvä medialukutaito. Se on kuitenkin taito, jota pitää harjoittaa joka päivä”, Kirjonen jatkaa.