19.12.2018

Sosiaalisen median laatumielikuva on heikentynyt

Yleisradion ja sanomalehtien digitaaliset palvelut ovat suomalaisten mielestä ylivoimaisesti laadukkaimmat verkossa julkaistavat uutismediat. Molemmat arvioidaan yhtä laadukkaiksi kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan sosiaalisen median saamat arvosanat ovat laskeneet merkittävästi, ilmenee IRO Research Oy:n Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta loka-marraskuussa tekemästä Yhteisöllistyvä media -tutkimuksesta.  

Kun 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia pyydettiin arvioimaan erilaisten verkossa julkaistavien uutismedioiden laadukkuutta, nousivat kärkeen Yleisradion ja sanomalehtien digitaaliset palvelut. Asteikolla 0–10, missä 10 tarkoittaa erittäin laadukasta ja 0 erittäin heikkoa uutismediaa, Yleisradion tulos oli sama 7,9 kuin vuotta aiemmin ja sanomalehtien vuoden takainen 7,4 oli noussut 7,5:een.

Vuoden sisään merkittävimmät muutokset tapahtuivat Googlen, YouTuben, Twitterin, LinkedInin, Facebookin, WhatsAppin ja Instagramin tuloksissa. Kun ne vielä vuosi sitten kilpailivat lähes tasaväkisesti joidenkin kotimaisten uutismediapalveluiden kanssa, niin nyt tulokset ovat suorastaan romahtaneet. Google sai arvosanaksi 5,5, Facebook 4,1, WhatsApp 3,7 ja Instagram 3,5. Vuotta aiemmin vastaavien palveluiden arvosanat olivat vähintään 1,5 numeroa korkeammat.

”Muutoksen merkityksellisyyttä lisää se, että sosiaalisen median laadukkuus putosi eniten juuri nämä palvelut parhaiten tuntevien 15–24-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa”, toteaa Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Mainonta sosiaalisessa mediassa ärsyttää entistä useampia

Samassa tutkimuksessa on myös kysytty jo useamman vuoden ajan suomalaisten mielipiteitä sosiaalisessa mediassa julkaistavaa mainontaa kohtaan. Uusimman tuloksen mukaan jo 66 prosenttia suomalaisista 15–74-vuotiaista pitää mainontaa sosiaalisessa mediassa ärsyttävänä. Määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2014, jolloin tätä mieltä oli puolet suomalaisista. Ärsyyntyneitä on eniten ikäryhmässä 15–34-vuotiaat (yli 70 %), joille kohdennetaankin eniten mainontaa sosiaalisessa mediassa.

Facebookin ja Snapchatin käyttö laskussa

Sosiaalisen median palveluista käytetyin on tasaisesti kasvanut WhatsApp, jota ilmoittaa käyttävänsä säännöllisesti 70 prosenttia suomalaisista. Toiseksi sijoittui Facebook (60 %), jonka käyttäjämäärät olivat suurimmillaan vuonna 2015. Nyt Facebookin käyttäjiä on kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän. Niukasti kolmanneksi sijoittui YouTube (59 %), joka sekin on ollut suosionsa huipuilla kolme vuotta sitten.

Iso muutos tapahtui uusimpiin sosiaalisen median kanaviin kuuluvan Snapchatin käytössä. Kun vuosi sitten 15–24-vuotiaita ”snäppääjiä” oli 58 prosenttia, niin nyt luku oli kymmenen prosenttiyksikköä alempi (48 %). Hyvin harva tätä ikäryhmää vanhempi on ylipäätänsä ottanut Snapchatin käyttöönsä.

Vuonna 2013 joka neljäs (25 %) suomalainen koki sosiaalisella medialla olevan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia omaan elämäänsä, nyt tulos oli jo 41 prosenttia. Lähes puolet (45 %) suomalaisista toteaa olevansa kyllästynyt sosiaaliseen mediaan.

Samaan aikaan sosiaalisen median suosion laskun kanssa on noussut suomalaisten huoli yksityisyyden suojasta. Kun viisi vuotta sitten jo lähes joka toinen (47 %) suomalainen oli huolissaan yksityisyydestään, niin nyt luku oli jo 72 prosenttia.

”Todennäköisesti merkittävimpiä syitä sosiaalisen median suosion laskuun ovat sosiaalisessa mediassa jaettavat epätodet ja tietoisesti valheelliset uutiset sekä suomalaisten huoli yksityisyyden suojastaan”, Kirjonen arvioi.

”Uutiset amerikkalaisten omistamien verkkopalveluiden sosiaalisen median käyttäjistä keräämien tietojen väärinkäytöksistä eivät voi olla vaikuttamatta sosiaalisen median mielikuvaan ja sen käyttöön.”

Lisätiedot

Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja, Sanomalehtien Liitto, puh. 040 777 7210, sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi

 

 

IRO Research Oy:n toteuttama Yhteisöllistyvä media -tutkimus toteutettiin internetissä IRO Research Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan vastaamaan 15–74-vuotiaita suomalaisia valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin 1000. Tiedonkeruun aika oli loka-marraskuu 2018. Tulosten virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,1 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi Sanomalehtien Liitto.