30.1.2017

Yläkouluikäiset luottavat kykyynsä arvioida uutisten luotettavuutta

Yläkouluikäiset nuoret luottavat vahvasti omaan kykyynsä arvioida uutisten luotettavuutta, selviää Sanomalehtien Liiton Kantar TNS:ltä tilaamasta tutkimuksesta. Tutkimuksessa pureuduttiin siihen, miten yläkouluikäiset nuoret arvioivat erilaisten lähteiden luotettavuutta osana netti- ja somearkeaan.     

Luotettavuuden arvioinnissa perinteisten medioiden brändeillä ja formaateilla on nuorille iso merkitys. Nuoret esimerkiksi luottavat tietoon, jonka lähteenä on tunnettu sanomalehtibrändi. Myös sanomalehtiformaatti viestii nuorelle luotettavuudesta.
 

Nuoret pitävät uutissisältöjä luotettavina. Uutisten luotettavuus tarkoittaa nuorelle sitä, että faktat ovat oikein, jutuissa ei ole väärää tietoa eikä lukijaa johdeta harhaan. Nuoret eivät sen sijaan tarkastele luotettavuutta esimerkiksi siitä näkökulmasta, mitä asioita uutisoidaan ja mitä jätetään uutisoimatta.   

Tutkija Hanna Vesan mukaan nuoren voi olla hyvin vaikeaa erottaa uutista valeuutisesta, jos se sijaitsee sanomalehden näköisessä ympäristössä, koska uutismainen formaatti ohjaa nuorta luottamaan sisältöön, vaikka se ei olisikaan totta.
 

”Jos uutinen kuulostaa epäuskottavalta, tarkistetaan tietoja muista uutislähteistä. Nuoret kuitenkin lukevat vain vähän uutisia, joten heillä ei välttämättä ole riittävästi taustatietoja, jonka avulla he kyseenalaistaisivat lukemaansa”, Vesa sanoo. ”Toisaalta koska nuoret todella lukevat vain vähän uutisia, todennäköisyys kohdata valeuutinen on pieni.”


Sivuston ulkonäkö, julkaisijan tunnettuus ja kävijöiden kommentit vaikuttavat luotettavuuteen

Suurimmassa osassa käyttämistään netti- ja somesisällöistä luotettavuusnäkökulmalla ei ole nuorille kovin suurta merkitystä. Nuoret arvioivat sisältöjen luotettavuutta yleensä vain silloin, kun heille syntyy epäilys sisällön luotettavuudesta.
  

Kun nuoret lukevat sisältöjä, joiden lähdettä he eivät pysty nimeämään, he arvioivat luotettavuutta sivuston ulkonäön ja sisällön antamien pienien vihjeiden perusteella.  Yhdeltä henkilöltä lähtöisin olevassa sisällössä luotettavuutta arvioidaan henkilön tunnettuuden, seuraajien määrän ja some-yhteisön kommenttien perusteella. Myös sisällön tuottajan tapa kertoa asioista vaikuttaa kokemukseen luotettavuudesta.
 

Eri somekanavissa luotettavuus tarkoittaa eri asioita. Esimerkiksi Instagramissa luotettavuus liittyy kuvien ja profiilin aitouteen, ja Youtubessa luotettavuutta arvioidaan julkaisijan tunnettuuden ja kävijöiden kommenttien avulla.


Somen ja netin käyttö on ennen kaikkea yhteydenpitoa
 

Tutkimuksen mukaan somen ja internetin käyttö on yläkouluikäisille ennen kaikkea yhteydenpitoa – olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitoa ja uusien ystävyyssuhteiden rakentamista. Mediasisältöjen seuraamisessa nuoret keskittyvät erityisesti omien kiinnostuksenkohteidensa syventämiseen.   

Uutisia nuoret seuraavat kohtalaisen vähän.  Uutisia nuoret seuraavat erityisesti silloin, jos tapahtumat sijoittuvat lähelle omaa kotipaikka, koskettavat heidän harrastustaan tai koulunkäyntiään tai ovat niin suuria puheenaiheita, että niistä tahdotaan olla sosiaalisissa tilanteissa kartalla. Nuoret lukevat uutisia lähinnä iltapäivälehdistä.
 

Nuoret odottavat uutisilta viihdyttävyyttä, riittävän selkeää kieltä ja sitä, että ymmärtäminen ei vaadi liikaa ennakkotietoja aiheesta.
 

”Tutkimus osoittaa, että nuoret tahtovat uutisilta selkeyttä ja helppoutta. Erityisesti monimutkaisten uutisaiheiden kohdalla toimituksissa on tärkeää muistaa myös ne lukijat, joilla ei ole entuudestaan kovin vahvoja taustatietoja aiheesta”, mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta sanoo.   

Nuorten kiinnostuksenkohteet vaikuttavat vahvasti siihen, mitä sisältöjä he internetistä ja somesta käyttävät. Nuoret eivät ajattele, että algoritmit kapeuttavat heidän kohtaamaansa sometodellisuutta. Ennemminkin he ovat tyytyväisiä, kun sosiaalinen media ja internet mukailevat heidän omaa elämäänsä ja kiinnostuksenkohteitaan.
 

”Nuoret ja nettilähteiden luotettavuus” -tutkimus on osa Sanomalehtiviikkoa, jota vietetään viikolla 5. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pureuduttiin siihen, miten yläkouluikäiset nuoret arvioivat erilaisten lähteiden luotettavuutta osana netti- ja somearkeaan.  Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 36 yläkouluikäistä nuorta pääkaupunkiseudulta ja Pohjois-Savosta. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2016. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Sanomalehtien Liiton tilauksesta.