Vuosikertomus 2017

Kertomusvuosi oli Sanomalehtien Liiton 109. toimintavuosi.

Vuonna 2017 liiton toiminnan painopisteitä olivat sanomalehdistön edunvalvonta, sanomalehtialan kilpailukyvyn ja mielikuvan vahvistaminen sekä medialukutaidon tukeminen.

Sanomalehtien Liiton edunvalvonnassa korostuivat jakelu ja postilain uudistus. Eduskunnan hyväksymä uusi postilaki säilytti viisipäiväisen postinjakelun haja-asutusalueilla, mutta antoi mahdollisuuden harventaa jakelun kolmipäiväiseksi sanomalehtien varhaisjakelualueilla. Postin on kilpailutettava vähintään yleispalvelukirjeiden jakelu varhaisjakelualueiden ulkopuolella.

Medialiitto vastasi media-alan yhteisestä edunvalvonnasta. Digilehtien tilausmaksujen arvonlisäveron alentaminen painettujen lehtien tasolle jumittui EU:n päätöksenteossa yksimielisyysvaatimukseen. Medialiitto teki Yleisradion lehdistönkaltaisista verkkopalveluista valtiontukikantelun Euroopan komissiolle. Kustantajien oikeusasemaa parantava esitys lehtijulkaisujen suojasta digitaalisessa liiketoiminnassa sai tukea Euroopan parlamentissa mutta ei Suomessa.

Luotettavan, totuuteen pyrkivän ja virheensä korjaavan uutismedian merkitys tunnistettiin niin Suomessa kuin maailmallakin. Facebookia, Googlea ja Twitteriä kritisoitiin valeuutisten levittämisestä, kansalaisten näkökulmien kapeuttamisesta ja vihapuheesta, mikä korosti luotettavan sanomalehdistön merkitystä. Demokraattisen yhteiskunnan vakaus edellyttää, että kansalaiset voivat pohjata mielipiteensä oikeisiin faktoihin.

Liitto panosti suomalaisten medialukutaidon vahvistamiseen. Liitto julkaisi koko toimintavuoden ajan Meidän juttu -verkkolehteä, jota toimittivat lapset ja nuoret opettajiensa johdolla ja yhteistyössä paikallisten lehtien kanssa. Hanke oli osa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Kasvu digitaalisessa käytössä

Digitaalisen lukemisen, tilaamisen ja mainostamisen osuus kasvoi edelleen. Silti lähes 90 prosenttia sanomalehtien tuloista tuli edelleen painetuista lehdistä.

Sanomalehtien digitaalisten tilausten määrä kasvoi yli 30 prosentin vuosivauhtia. Kevään 2017 levikintarkastuksessa 52 prosenttia tilauksista oli printin ja digin yhdistelmätilauksia, 36 prosenttia pelkkiä printtitilauksia ja 12 prosenttia pelkkiä digitilauksia. Painettujen sanomalehtien tilausten määrä jatkoi 5–6 prosentin lasku-uralla.

Lähes kaikki lukevat sanomalehtiä

Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 89 prosenttia suomalaisista luki viikoittain sanomalehteä syksyllä 2017. Painettuna sanomalehteä luki 71 prosenttia, tietokoneella 43 prosenttia, puhelimella 47 prosenttia ja sähköisellä lukulaitteella 24 prosenttia suomalaisista. Päivittäin sanomalehtiä luki reilut 60 prosenttia suomalaisista.

Sanomalehden lukemisen muutosta kuvastaa hyvin se, että mittauksessa mukana olevien 32 suuren sanomalehden digitaalisten näköislehtien lukeminen kasvoi viimeisen vuoden aikana 31 prosenttia. Tutkimuksen mukaan 66 prosentilla suomalaisista on painetun tai digitaalisen sanomalehden tai näiden yhdistelmän tilaus.

Sanomalehdistö suurin mediaryhmä

Mediamainontaan käytettiin 1,217 miljardia euroa vuonna 2017. Edelliseen vuoteen verrattuna tapahtui 0,1 prosentin lasku. Kantar TNS:n ja media-alan liittojen kokoaman Mediamainonnan määrä 2017 -tilaston mukaan sanomalehdistön osuus kaikista mediainvestoinneista oli yhteensä 35 prosenttia. Tällä osuudella sanomalehdistö oli ylivoimaisesti suurin mediaryhmä.

Painettuihin sanomalehtiin sijoitettiin 302,6 miljoonaa euroa, painettuihin kaupunkilehtiin 59,4 miljoonaa euroa ja sanomalehdistön digitaalisiin palveluihin reilut 70 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna sanomalehdistön mediaeurot laskivat 6 prosenttia.