Vuosikertomus 2011

Sanomalehtien Liitto on sanoma- ja kaupunkilehtijulkaisijoiden toimialajärjestö. Se on viestintäalan yhteistä edunvalvontaa hoitavan Viestinnän Keskusliiton jäsenjärjestö. Sanomalehtien Liittoon kuuluu 243 sanoma- ja kaupunkilehteä, 121 julkaisijaa ja 27 muuta yhtiötä.

Liiton tehtävä on vahvistaa monikanavaisen sanomalehdistön yhteiskunnallista merkitystä, elinvoimaa, roolia lukijalle ja mainostajille johtavana viestintäkanavana ja asemaa ihmisten arjessa. Sanomalehtien Liitto valvoo alan etua yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa.

Sanomalehtien Liitto julkaisee toimialatietoa jakavaa Suomen Lehdistö -lehteä, joka ilmestyi kymmenen kertaa.

Sanomalehtien johtava asema säilyi

Sanomalehdet säilyttivät asemansa Suomen johtavana mainosmediana vuonna 2011. Sanomalehtien osuus mediamainonnan määrästä oli 36 prosenttia ja kaupunkilehtien 5,5 prosenttia. Osuudet pysyivät lähes ennallaan.

Sanomalehdillä on merkittävä osuus myös verkkomainonnasta, joka kasvoi kokonaisuudessaan 8,2 prosenttia. Verkkomediamainonnan osuus koko mediamainonnan määrästä oli vajaat 16 prosenttia vuonna 2011.

Painettujen lehtien lukijamäärät pysyivät vahvalla tasolla huolimatta siitä, että lehtien digitaalisia aineistoja luettiin entistä enemmän. Suomalaiset lukevat edelleen keskimäärin kahta painettua sanomalehteä. Kansallisessa Mediatutkimuksessa mukana olevilla 40 painetulla sanomalehdellä tavoitetaan 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista 78 prosenttia eli edelleen lähes 3,5 miljoonaa henkilöä.

Useimpien sanomalehtien verkkopalvelujen kävijämäärät jatkoivat kasvuaan, mikä nosti lehtien kokonaistavoittavuutta entisestään. Kun KMT:ssä mukana olevien verkkosivustojen lukeminen lasketaan mukaan, sanomalehtien yhteistavoittavuus on peräti 92 prosenttia.

Sanomalehtien yhteiskunnallista roolia vahvistettiin

Liiton toiminnan painopistealueet vuonna 2011 olivat sanomalehdistön yhteiskunnallisen roolin vahvistaminen, sanomalehtien digitaalisten markkinoiden kehittäminen, sanomalehtien asiakassuhteen syventäminen, sanomalehtien ympäristövastuun viestiminen ja kustannustehokkaan jakelun varmistaminen.

Vuoden tärkein edunvalvonta-asia oli sanoma- ja aikakauslehtien tilausten nollaverokannan puolustaminen. Kesäkuussa muodostettu kuuden puolueen hallitus esitti tilauksille yhdeksän prosentin arvonlisäveroa. Sanomalehtien Liitto teki koko jäsenistön voimalla ja tiiviissä yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton ja Aikakauslehtien Liiton kanssa töitä nollaverokannan säilyttämiseksi, mutta eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sellaisenaan marraskuussa. Uusi vero astui voimaan 1.1.2012.

Vuoden aikana teetettiin muun muassa tutkimus, josta selvisi, että sanomalehtiä päivittäin lukevat nuoret aikuiset äänestivät kevään 2011 eduskuntavaaleissa selvästi aktiivisemmin kuin sanomalehtiä harvemmin seuraavat ikätoverinsa.

Sanomalehtimielikuvaa vahvistettiin liiton tuottamien tutkimustulosten viestimisellä. Medioiden mielikuvat 2011 -tutkimuksen mukaan sanomalehdet ovat edelleen arvostetuin, asiantuntevin, uskottavin, luotettavin ja vastuullisin mediaryhmä. Myös sanomalehtien verkkopalvelut erottautuvat näillä ominaisuuksilla selvästi muusta internetin sisällöstä. Mielikuvia vahvistettiin myös jäsenlehtien käyttöön tuotetuilla ilmoituksilla.

Vuonna 2010 käynnistettyä Eka lehti -kampanjaa jatkettiin. Eka lehti on Sanomalehtien Liiton organisoima kampanja, jossa oli mukana vuoden 2011 lopussa yhteensä 62 sanomalehteä. Ne tarjoavat kotoa pois muuttaneille nuorille kahden kuukauden lehdet maksutta.

Sanomalehtiviikko 2011 onnistui jälleen hyvin.  Kouluihin toimitettiin noin miljoonaa lehtikappaletta. Useat lehdet tarjosivat verkkolehden ja sen arkiston ilmaiseksi lasten ja nuorten käyttöön. Lisäksi sadat toimittajat ja uutiskuvaajat vierailivat viikon aikana kouluissa kertomassa työstään. Lehdet järjestivät myös alueellisia kilpailuja, tapahtumia ja kampanjoita sanomalehtiviikon aikana.

Sanomalehtien digitaalisten markkinoiden kehittäminen keskittyi vuonna 2011 koko Viestinnän Keskusliiton tasolla Next Media -tutkimushankkeisiin. Näistä keskeisin oli eReading-projekti. Toinen sanomalehtien kannalta tärkeä Next Media -tutkimus on keskittynyt hyperlokaaliin sisältöön.