Vuosikertomus 2013

Yhteenveto

Vuonna 2013 liiton toiminnan painopisteitä olivat edunvalvonnan tehostaminen ja sanomalehtien yhteiskunnallisen merkityksen korostaminen, sanomalehtien mielikuvan kirkastaminen, sanomalehtien uusien liiketoimintamahdollisuuksien tukeminen sekä uusien verkko- ja printtilukijasuhteiden synnyttäminen.

Toimialan hallitseva kehityspiirre oli edelleen painettujen lehtien käytön lievä väheneminen ja samanaikainen lehtien digitaalisten muotojen suosion vahva kasvu. Painetut lehdet tuottivat silti valtaosan jäsenyritysten tuloista.

Sanomalehtien kokonaistavoittavuus pysyi erittäin korkealla tasolla, ja lehtien tuottaman sisällön seuraaminen useasta eri kanavasta yleistyi.

Voimistunut digitalisoituminen, pitkittynyt taloustaantuma ja vuoden 2013 alussa kymmeneen prosenttiin noussut lehtitilausten arvonlisävero vaikeuttivat sanomalehtiyhtiöiden taloustilannetta. Oma vaikutuksensa oli vahvistuvan rahoitusaseman saavuttaneen Yleisradion laajentunut toimialue ja panostukset verkko- ja mobiilijulkaisemiseen. Toimintavuoden lopussa lehtien tulevaisuutta horjutti toinen valtionyhtiö Itella esittämällä kohtuuttomia hinnankorotuksia, palvelutason heikennyksiä ja sopi- musten pikaisia irtisanomisia.

Huoli kotimaisen lehdistön tulevaisuudesta levisi poliittisten päättäjien keskuudessa pääministeri Jyrki Kataiseen saakka. Viestintäministeri Pia Viitanen korosti, että valtio ei saa enää tehdä lehdistön toimintaedellytyksiä heikentäviä päätöksiä. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama lehtiasiain neuvottelukunta ehdotti mahdollisimman alhaista printtilehtien arvonlisäveroa, digitilausten alv:n alentamista printtilehtien tasolle ja määräaikaista lehdistötukea esimerkiksi haja-asutusalueiden jakeluun tai digitalisoitumiseen.

Suomen johtava media

Sanomalehdet ovat edelleen ylivoimaisesti suurin media Suomessa. Painettujen sanomalehtien osuus mainostajien mediainvestoinneista oli vuonna 2013 yli kolmannes, 34,7 prosenttia. Myös Suomeen tuloutuvasta verkkomainonnasta sanomalehtien osuus on merkittävä. Kaupunkilehtien osuus mainonnan määrästä oli 5,4 prosenttia.

Mediamainonnan kokonaismäärästä painetun mainonnan osuus oli 49,5 prosenttia, sähköisen mainonnan 47,1 prosenttia ja ulkomainonnan 3,5 prosenttia.

Painettujen lehtien levikit jatkoivat laskuaan suunnilleen samaan reilun viiden prosentin tahtiin kuin ensimmäisenä alv-vuonna 2012. Digitaalisten tilausten osuus kasvoi kovaa vauhtia, mutta monella lehdellä hyvin pieneltä lähtötasolta. Ilta- Sanomat ja Kauppalehti raportoivat digitulojen kasvun jo korvanneen painetun lehden menetykset.

Uusia tuotteita ja kehitystyötä

Sanomalehtien digitaalisten sisältöjen muuttaminen maksulliseksi vauhdittui. Osa lehdistä valitsi lukukertoja laskevan mallin, osa tiiviimmän ”maksumuurin” ja osa paketoi kaikki digitaaliset palvelut samaan tilaukseen printin kanssa. Lehdet kehittivät uusia tuotteita, kuten tv-lähetyksiä verkkoon, tabletti- ja mobiilisovelluksia sekä printtilehden lisänä myytäviä teemalehtiä.

Sanomalehtialan keskittyminen jatkui, kun Keskisuomalainen Oyj osti maaliskuussa 2013 Suomen Lehtiyhtymä Oy:n ja nousi lehtinimikkeiden määrällä mitattuna Suomen suurimmaksi sanoma- ja kaupunkilehtien julkaisijaksi. Hämeen Sanomat Oy osti Forssan Lehden Forssan Kirja- paino Oy:ltä. Sanoma Oyj tiivisti organisaatiotaan keskittämällä Suomessa ilmestyvät sanomalehdet, aikakauslehdet ja sähköiset toiminnot yhteen Sanoma Media Finland -yhtiöön vuoden 2014 alusta alkaen.

Painetun lehden sivukoon pienentäminen broadsheetistä tabloidiin jatkui. Helsingin Sa- nomien perässä tämän ratkaisun toteuttivat vuonna 2013 seitsenpäiväisistä sanomalehdistä Etelä-Saimaa, Forssan Lehti, Kouvolan Sanomat ja Kymen Sanomat. Tulevasta muutoksestaan kertoivat Aamulehti, Hämeen Sanomat, Vasabladet ja Österbottens Tidning.

Mobiili lukeminen kasvoi vauhdilla

Keskimääräisen viikon aikana sanomalehtiä luki painettuna 89 prosenttia, tietokoneella 56 prosenttia, matkapuhelimella 24 prosenttia ja sähköisillä lukulaitteilla 12 prosenttia suomalaisista.

Matkapuhelinkäyttö lisääntyi 50 prosenttia ja tabletin käyttö 140 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sekä matkapuhelimen että sähköisten lukulaitteiden osalta käytön kasvu oli voimakasta kaikissa ikäryhmissä.

Vuosikertomus 2013