Vuosikertomus 2014

Sanomalehtien Liiton vuoden 2014 toiminnan painopisteitä olivat sanomalehtien ja kaupunkilehtien edunvalvonta, uusien lukijasuhteiden synnyttäminen, sanomalehdistön mielikuvan vahvistaminen ja liiketoiminnan tukeminen.

Median käytön digitalisoituminen oli toimintavuoden hallitsevin piirre. Sanomalehtien sisällön lukeminen mobiileilla välineillä – älypuhelimilla ja tableteilla – yleistyi vauhdilla. Painettujen lehtien tilaaminen väheni mutta lehtien lukeminen pysyi korkealla tasolla. Ilmoitusmyynnin miinus lyheni edellisvuodesta. Painetut lehdet tuottivat edelleen valtaosan jäsenyritysten tuloista, mutta kasvulukemat kirjattiin digitaalisissa tuloissa.

Digitalisoituminen lisäsi haasteita sanomalehtiyritysten talouteen, toisaalta pienenevinä tulovirtoina ja toisaalta kehityspanostusten tarpeina. Sanomalehtien saavuttama vahva asema kuluttajien digitaalisessa arjessa antaa kuitenkin hyvän pohjan ansainnalle. Suuria kävijämääriä keräävät lehdet ovat tässä jo onnistuneet mediamyynnissä. Tilaustuloja verkkojulkaisuista on ollut vaikeampi saada mutta yhdistelmätilaukset ja mittaroivien maksumuurien yleistyminen ovat edistäneet tilausten digisiirtymää.

Media-alan digitalisoitumista on osaltaan jarruttanut digilehtien korkeampi arvonlisävero. Moni johtava poliitikko totesikin syksyllä 2014, että digilehtien tilausvero tulisi laskea 24 prosentista printtilehtien tasolle 10 prosenttiin. Liikenne- ja viestintäministeriön esitys digiveron alentamisesta ei kuitenkaan saanut valtiovarainministeriön hyväksyntää, koska päätös vaatisi ensin EU:n luvan kaikille jäsenmaille.

Kahden valtionyhtiön loukussa

Sanomalehtien toimintaedellytyksiin vaikutti heikon taloussuhdanteen ohella vahvasti kahden valtionyhtiön toiminta. Toinen valtionyhtiö – Itella – halusi itselleen mahdollisimman pienen julkisen palvelun tehtävän ja toinen – Yleisradio – tahtoi itselleen mahdollisimman suuren julkisen palvelun tehtävän.

Itella nosti voimakkaasti varhaisjakelun hintoja ja sanoi irti sopimuksia lehtiyhtiöiden kanssa. Moni kustantaja oli pakotettu ottamaan varhaisjakelun takaisin omaan hoitoonsa. Samalla takaisin Postiksi nimensä vaihtanut valtion jakeluyhtiö mieli vähentää postin jakelupäiviä pärjätäkseen paremmin pakettijakelun kilpailluilla markkinoilla. Sanomalehdille vähintään viisipäiväinen jakelu on elintärkeä, ja se on hyvin tärkeä tiedollisen tasa-arvon turvaava peruspalvelu myös kansalaisten mielestä.

Yleisradion suhteellisesti voimistunut ja vakaa rahoitusasema herätti keskustelua, kun yhtiö pyrki uuden strategiansa mukaisesti tavoittamaan kaikki suomalaiset. Tämä näkyi panostuksina verkko- ja mobiilijulkaisemiseen ja nuoremmille ikäluokille suunnattuihin ohjelmakonsepteihin. Sanomalehtien mahdollisuudet tuottaa digitaalisia sisältöjä kannattavasti heikkenevät olennaisesti, jos Yle julkaisee verovarojen turvin käytännössä alueellista verkkosanomalehteä.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman lehtiasiain neuvottelukunnan esitykset etenivät päätöksentekoon. Selvitysmies Tuomas Harpf ehdotti lehtitilausten arvonlisäveron määräaikaista laskemista viiteen prosenttiin ja kotimaisen sisällön turvaamista määräaikaisella tuotanto- ja innovaatiotuella. Hallitus piti arvonlisäveron ennallaan mutta päätti kevään 2014 kehysriihessä, että medialle myönnetään kolmen vuoden aikana yhteensä 30 miljoonan euron innovaatiotuki. Tuen myöntäminen alkoi vuoden 2015 alussa Tekesin hallinnoimana.

Selvästi suurin mediaryhmä

Sanomalehdet pitivät asemansa Suomen selvästi suurimpana mediaryhmänä. Painettujen sanomalehtien osuus mainostajien mediainvestoinneista oli vuonna 2014 lähes kolmannes, 32,5 prosenttia. Myös verkkomainonnasta sanomalehtien osuus on merkittävä. Kaupunkilehtien osuus mainonnan määrästä oli 5,5 prosenttia.

Painettujen sanomalehtien mainontaan käytettiin 383 miljoonaa euroa, mikä oli 8,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Päivälehtien eli 4–7 kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien osuus oli 330 miljoonaa, missä oli laskua edelliseen vuoteen 9,6 prosenttia.

Lähinnä paikallislehdistä koostuvien 1–3 kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien paperi-versioiden ilmoitusmyynti oli 53 miljoonaa, missä oli laskua edelliseen vuoteen 2,6 prosenttia. Kaupunki- ja noutopistelehtien ilmoitusmyynti oli 64 miljoonaa, missä oli laskua 1,7 prosenttia.

Yhteensä painetuissa sanoma- ja kaupunkilehdissä mainostettiin 447 miljoonalla eurolla.

Mediamainonnan kokonaismäärä oli 1 176 miljoonaa euroa, mikä oli 2,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Mediamainonnan kokonaismäärästä painetun mainonnan osuus oli 46,1 prosenttia, sähköisen mainonnan 50,2 prosenttia ja ulkomainonnan 3,7 prosenttia.