Vuosikertomus 2015

Vuonna 2015 liiton toiminnan painopisteitä olivat sanomalehtien ja kaupunkilehtien edunvalvonta, sanomalehtialan kilpailukyvyn ja mielikuvan vahvistaminen sekä uusien lukijasuhteiden synnyttäminen.

Liiton edunvalvontatyötä hallitsi vaikuttaminen puolueiden kantoihin huhtikuun 2015 eduskuntavaalien edellä ja hallitusohjelmaneuvotteluihin vaalien jälkeen.

Juha Sipilän kolmen puolueen hallituksen ohjelmassa otettiin uusi kanta lehtien digitaalisten sisältöjen arvonlisäveroon. Suomi lupasi ryhtyä vaikuttamaan digitaalisten sisältöjen alennetun verokannan sallimisen puolesta EU:ssa. Printtitilausten arvonlisävero säilyi ennallaan kymmenessä prosentissa.

Hallitus päätti asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradion rahoitusta ja tehtävää. Arto Satosen johtama työryhmä aloitti toimintansa vuoden lopulla. Se sai evästyksiä viestintäministeri Anne Bernerin asettamalta, Anssi Vanjoen johtamalta mediamarkkinatyöryhmältä.

Hallitusohjelmassa viitoitettu postilain uudistaminen alkoi esityksellä postitoimiluvista luopumisesta. Vuonna 2016 valmisteltavassa kokonaisuudistuksessa arvioitavana on postinjakelun yleispalveluvelvoitteen laajuus. Sanomalehtien Liitto painotti, että vähintään viisipäiväisen perusjakelun säilyminen pitkälle tulevaisuuteen on elintärkeää sanomalehtien lukijoiden ja mainostajien sekä liiketoiminnan jatkumisen kannalta.

Luotettavan tiedon merkitys korostui uudella tavalla

Postin lehtijakelua rajoittava toiminta aiheutti ongelmia. Uusi Postinen-mainosnippu poisti kaksi arkipäivää kaupunkilehtien ja paikallislehtien peittojakelujen käytöstä. Muina arkipäivinä jakeluun pääsevien tuotteiden määrää rajoitettiin. Posti kieltäytyi edelleen jakamasta kaupunkilehtiä ja sanomalehtien peittojakeluja mainoskieltotalouksiin. Asiakkuusmarkkinointiliitto joutui Kilpailu- ja kuluttajaviraston vaatimuksesta luopumaan jakelusuosituksestaan, joka virheellisesti rinnasti osoitteettomat lehdet mainoksiin.

Mediakasvatuksen, tiedon luotettavuuden ja vastuullisen median merkitys nousivat uuteen arvoon vilkastuneessa keskustelussa netin valheuutissivustoista, vihapuheesta ja infosodasta. Sanomalehtien Liitto ryhtyi aktivoimaan jäsenlehtiään vaikuttamaan paikallisella tasolla mediakasvatuksen asemaan uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Vuoden 2016 Sanomalehtiviikon teemaksi valittiin ”Onko tämä totta?”.

Yhdistelmätilaukset yleistyivät, ilmestymispäiviä vähennettiin

Mediankäytön digitalisoituminen oli edelleen vallitseva suuntaus ja alan keskustelun kärki. Silti yli 90 prosenttia sanomalehtien yhteenlasketuista tilaus- ja mediamyyntituloista kertyi painetun lehden liiketoiminnasta. Printin ja digin sisältävät yhdistelmätilaukset lisäsivät suosiotaan, ja noin puolet tilattavista päivälehdistä poisti valikoimastaan pelkän paperilehtitilauksen.

Sanomalehtien lakkauttamiset ovat toistaiseksi jääneet harvoiksi poikkeuksiksi. Huomattavasti yleisempää on ollut painetun lehden ilmestymispäivien vähentäminen. Näin on tehnyt viiden viime vuoden aikana yli 30 sanomalehteä. Samaan aikaan digitaalisesta julkaisemisesta on tullut kaikille lehdille arkipäivää, joskin sen tuottamat tulot ovat useimmilla lehdillä pysyneet odotuksia matalammalla tasolla. Erilaiset maksumallit netissä yleistyivät.

Valtaosa luki sanomalehteä painettuna tai digitaalisena

Kansallisen Mediatutkimus 2015:n mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta luki sanomalehteä painettuna tai digitaalisena. Painetulla lehdellä kriteerinä oli numerokohtainen tavoittavuus ja lehden digitaalisella palvelulla viikkotavoittavuus.

Ylivoimaisesti suosituin tapa lukea oli edelleen painettu lehti, joka tavoitti viikoittain lähes 80 prosenttia suomalaisista. Tietokoneella sanomalehtiä luki viikkotasolla reilut puolet suomalaisista, matkapuhelimella 40 prosenttia ja tabletilla joka neljäs.

Sanomalehdet edelleen selvästi suurin mediaryhmä

Sanomalehdet säilyttivät vuonna 2015 asemansa selvästi Suomen suurimpana mediaryhmänä. Painettujen sanomalehtien osuus mainostajien mediainvestoinneista oli 30,6 prosenttia (354 miljoonaa euroa).

Seuraavaksi suurin mainoskanava oli verkkomedia, jonka osuus oli 24,8 prosenttia (286 miljoonaa euroa). Tästä sanomalehtien verkkomainonnan osuuden arvioitiin olleen noin viidennes, joten kokonaisuudessaan sanomalehtien osuus mediamainonnan kakusta oli yli kolmannes.

Painettujen sanomalehtien ja verkkomedian jälkeen seuraavina tulivat televisio ja aikakauslehdet ja kaupunkilehtien perässä radio.

Kaupunkilehdet pystyivät ainoana painetun median ryhmänä kasvattamaan mainostulojaan. Niiden mediamainonnan määrä nousi 1,2 prosenttia 65 miljoonaan euroon. Kaupunki- ja noutopistelehtien osuus mediamainonnasta oli 5,6 prosenttia.

Sanomalehtien Liiton vuosikertomus 2015: