Vuosikertomus 2016

Kertomusvuosi oli Sanomalehtien Liiton 108. toimintavuosi.

Vuonna 2016 liiton toiminnan painopisteitä olivat sanomalehtien ja kaupunkilehtien edunvalvonta, sanomalehtialan kilpailukyvyn ja mielikuvan vahvistaminen sekä uusien lukijasuhteiden synnyttäminen.

Sanomalehtien Liiton omassa edunvalvonnassa korostuivat etenkin jakeluasiat. Liitto vaikutti vahvasti sanomalehtien tarpeiden huomioon ottamiseen postilain uudistuksessa.

Liitto esitti, että sanomalehdille elintärkeä viisipäiväinen jakelu turvataan yhdistämällä postinjakelu muiden palvelujen kanssa haja-asutusalueilla ja yhdistämällä eri jakeluja taajamissa. Liikenne- ja viestintäministeriön esityksen mukaan viisipäiväinen jakelu säilytetään sanomalehtien varhaisjakelualueen ulkopuolella. Tämä jakelu kilpailutetaan. Varhaisjakelualueella sallittaisiin perusjakelun harventaminen kolmeen kertaan viikossa.

Digilehtien tilausmaksujen arvonlisäveron alentaminen painettujen lehtien tasolle oli tulossa mahdolliseksi, kun EU-komissio antoi uudistuksesta direktiiviehdotuksen. Asiasta päätetään EU:ssa ja Suomessa vuonna 2017. Komission ehdotus mahdollistaisi myös painettujen lehtien alv:n alentamisen kansallisella päätöksellä nollaan saakka.

Parlamentaarinen Yle-työryhmä esitti julkisen yleisradiopalvelun tehtävään, rahoitukseen ja valvontaan vain pieniä muutoksia. Ne eivät tyydyttäneet sanomalehtikustantajia. Samaan aikaan Yle lisäsi panostuksia sanomalehtityyppiseen online-toimintaan, josta moniäänisen lehdistön tulisi saada tulevaisuudessa tulonsa.

EU-komissio ehdotti parannusta lehtikustantajien tekijänoikeusasemaan uuden lehtijulkaisujen suojan avulla. Se parantaisi lehtikustantajien juridista asemaa suhteessa esimerkiksi Googleen ja Facebookiin.

Valeuutiset korostivat medialukutaidon tärkeyttä

Luotettavan, totuuteen pyrkivän ja virheensä korjaavan uutismedian merkitys korostui toimintavuoden aikana sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Valeuutiset ja -sivustot hämmensivät kansalaisia, pyrkivät horjuttamaan perinteisen median asemaa sekä vaikuttamaan vaalien ja kansanäänestysten tuloksiin.

Liitto panosti suomalaisten medialukutaidon kehittämiseen yhdessä jäsenlehtien, koulujen ja opettajien kanssa. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden mediakasvatushankkeeksi valmisteltiin lasten ja nuorten verkkolehti Meidän juttu.

Digitulojen osuus kasvoi, tuloksissa parannuksia

Sanomalehtien kokonaistulot jatkoivat lievää laskua, mutta suurimmat monialaiset mediayhtiöt, kuten Sanoma ja Alma Media, kertoivat vuoden aikana selvästi parantuneista tuloksistaan.

Viestinnän Keskusliiton julkaisema ensimmäinen mediatalouskatsaus ennakoi, että kustannusala pääsisi monen vuoden tauon jälkeen hienoiseen kasvuun vuoden 2017 aikana. Sanomalehtien digitaaliset tulot kasvoivat, mutta silti noin 90 prosenttia lehtien media- ja kuluttajamyyntituloista tuli edelleen painetusta lehdestä.

Sanomalehdet suurin mediaryhmä

Mediamainontaan käytettiin vuonna 2016 Kantar TNS:n selvityksen mukaan yhteensä 1168 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna kertyi 0,9 prosenttia.

Painettujen sanomalehtien ja sanomalehtien verkkomainonnan osuus oli yhteensä noin 35 prosenttia. Painettujen sanomalehtien osuus oli 29 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Painettujen sanomalehtien mainonta oli 339 miljoonaa euroa, ja tällä summalla painetut sanomalehdet olivat edelleen suurin mediaryhmä ilman verkkomainontaakin.

Sanomalehtien verkkomainontaan käytettiin 65 miljoonaa euroa. Sanomalehtien osuus verkkomainonnan 324 miljoonasta eurosta oli 20 prosenttia, missä oli kasvua edellisvuoteen verrattuna kaksi prosenttiyksikköä. Tämän päälle tulee vielä Kantar TNS:n tilaston talousmediaryhmään sisältyvä sanomalehtimainonta. Talousmedian verkkopalvelut keräsivät mainosrahaa vajaat 10 miljoonaa euroa.

Verkkomainonnasta hakusanamainontaa (Google) oli 31 prosenttia ja somemainontaa (Facebook) 12 prosenttia. Yhteissummaltaan nämä olivat 149 miljoonaa euroa. Painettujen kaupunki- ja noutopistelehtien mediamyynti oli 61 miljoonaa euroa. Sen osuus oli viisi prosenttia koko mediamainonnasta.

Yhdeksän kymmenestä luki sanomalehtiä muodossa tai toisessa

Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 88 prosenttia suomalaisista luki sanomalehtiä painettuna tai digitaalisena vuonna 2016. Lukemisen yleisyyden mittareina käytettiin painettujen lehtien numerokohtaista tavoittavuutta ja digitaalisten palveluiden viikkotavoittavuutta. Tutkimuksessa oli mukana 38 lehteä.

Sanomalehtien lukeminen oli yleisintä 35–64-vuotiaiden keskuudessa. Johtajista ja ylemmistä toimihenkilöistä sanomalehtiä luki 93 prosenttia, opiskelijoista ja koululaisista 84 prosenttia.

Syksyllä 2016 suomalaisista 75 prosenttia luki sanomalehteä viikoittain painettuna, 48 prosenttia tietokoneella, 45 prosenttia matkapuhelimella ja 28 prosenttia tabletilla.